Tällä hetkellä emäntää jännittää.. Kaapo lähti nimittäin juuri äsken lenkille vanhempieni kanssa, ja tämähän on ujolle poitsulle erittäin omituinen tilanne. Tiedetään kokemuksesta, että Kaapo on varmasti alkumatkan melko vastahakoinen, kun minä ja Anssi kadotaan näköpiiristä.
Toisaalta olen huomannut, että Kaapo on ottanut Miisan (pikkusiskoni) "omakseen" paljon nopeammin juuri siksi, että Miisa on tämän kanssa eniten meidän lisäksi touhaillutkin: käynyt lenkillä, heitellyt palloa jne. Ehkä siis tämä kauniin iltapäivän lenkki vanhempieni seurassa auttaa Kaapoa hyväksymään paremmin myös heidät ;)
Ojeistukseksi matkalle annoin vain sen, että flexi pidetään lyhyenä maantiellä (ja toki myös pikkuteillä aina liikkuvien autojen lähellä), ja mikäli Kaapo jostain syystä siirtyy taluttajan oikealle puolelle, tulee tämä siirtää takaisin tien reunaan takakautta (selän takaa). Kaapo tuntuu aina panikoivan - siis jopa minun ja Anssin kanssa - tilannetta, jossa sen pitäisi lyhyen hihnan kanssa siirtyä aivan meidän edestä takaisin reunaan. Ehkä sille tulee tunne, että sen päälle tallotaan?
Kaapo kulkee lenkillä pääsääntöisesti hyvin nätisti, mutta tietyt pätkät (esimerkiksi Vaasassa väli koti-koirapuisto) se saattaa olla kovinkin itsepäisesti vetämässä. Flexi on melko tuore ostos, mutta toistaiseksi olen ollut siihen vain tyytyväinen. Tuo ns. "vetomatkakin" on muuttunut taluttajalle nautinnollisemmaksi - Kaapo kun ei edes vetäessään kulje paria kolmea metriä enempää taluttajan edellä. Toisin sanoen flexin kanssa vetäminen on loppunut.
Olen hyvin tietoinen noista eri koulukunnista, joista jonkin mukaan flexi on erittäin huono talutin (sallii pienehkön "vedon" koko ajan), mutta nyt täytyy omaksi häpeäksi ja mukavuudeksi tunnustaa, että meillä se on tehnyt lenkeistä hyvin paljon mukavampia. Nykyään Kaapo kulkee nätisti joko vierellä tai 1-1,5 m edellä, lukuunottamatta tuota koti-koirapuistoväliä, jolla se on niin innoissaan, että saattaa tassutella jopa koko flexin pituudelta edellä (kuitenkaan vetämättä).
Muutenkin tuntuu, että tuo vetämisen lopettaminen on ollut hyvin haastavaa kouluttaa! Ollaan kokeiltu muun muassa
a) kääntymistä eri suuntaan vetämisen alettua,
b) pysähtymistä vetämisen alettua,
c) pysähtymistä ja odotusta, kunnes koira palaa viereen vetämisen alettua jne.
Jokaisen kohdalla tuntuu, että Kaapo ei oppinut yhdistämään syy-seurausta. Minusta tuntuu, että se oppi asian näin: "Kun pysähdytään, se tarkoittaa, että pitää mennä emännän viereen" - eikä "Koska vedän, pysähdytään ja joudun mennä emännän viereen" jne. Kaapo nimittäin osasi varsin hyvin pysähtyä meidän kanssa ja tulla viereen, mutta samantien vetäminen alkoi uudelleen jne.
Täytyy siis vain todeta, että onneksi Kaapo kulkee nätisti 90 % lenkeistä! :D (Vinkkejä saa silti antaa tuon 10 % kitkemiseksi - tosin flexi taisi olla meiltä luovuttamista tarkoittava ele... *häpeää*)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti