torstai 7. kesäkuuta 2012

Kesäterkut

Tänään oli ihana ilma ja puistossa oli niin ihana kukkaloisto, että päätimme järjestää pienen kuvaustuokion :) Mallina toimi tietenkin Kaapo, Vaasan suloisin kesäpuudeli <3






keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Kuulumisia

Huh huh, viime kirjoituksesta onkin jo vierähtänyt aikaa, ja tällä välillä on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Tässä siis sepitykset Kaapon kuulumisista :)


Vierailuja 

Kuluneiden viikkojen aikana ollaan muun muassa vierailtu Kaapon kanssa ystäviemme luona. Ystäväpariskunta A omistaa Parsonterrierinarttu Miinan sekä sekarotuisen, kuitenkin hätkähdyttävän paljon puhdasrotuista suursnautseria muistuttavan Remu-pojan. Kaapo tulee molempien kanssa pääosin hyvin toimeen - ainoastaan Miinan satunnainen pomottelu tai Remun koosta johtuva, ehkä "hieman" liian raju leikkiinhaasto saattavat joskus hieman ärsyttää Kaapoa.

Pariskunta B sen sijaan omistaa kaksi kissaa, jotka eivät toistaiseksi ole Kaapon kanssa ystävystyneet. Kaapo on tottunut kissoihin, sillä vanhempieni luona on niitä peräti kaksin kappalein, joten poju osaa käyttäytyä hyvin hienosti viiksiniekkojen seurassa. Kotiväen kissat kyllä ovat tottuneet Kaapoon (vaikka eivät ihan bestiksiä olekaan), mutta jostain syystä nämä kavereiden kisut eivät oikein tykkää päästää Kaapoa lähelleen.. No, toisaalta on hyvä, että Kaapo tottuu myös kissoihin, jotka eivät kaipaa koiraseuraa.

Serkkuni perheineen taas omistaa kääpiöpinseri Saisan sekä Welsh Gorgi-pentu Lempin. Lempi on ihan pieni vasta, mutta aivan upean luonteen omaava pikkutypy! Kaapo, Lempi ja Saisa tulevat kaikki erittäin hyvin toimeen siitäkin huolimatta, että Lempin otteet ovat pennulle ominaisesti välillä hiukan turhan päällekäyviä (leikkimielessä, tietenkin). Minusta on vain mukavaa, että Kaapo tutustuu useisiin erilaisiin koiriin (ja kissoihin!), toki rajansa kaikella. Jos kemiat eivät mätsää, niin ei sitä väkisin tarvitse yrittää..


Hyökkäys koirapuistossa

Vierailujen lisäksi olemme käyneet säännöllisesti läheisessä koirapuistossa. Viime viikolla siellä sattui ikävä juttu, sillä Kaapo sai kimppuunsa jackrusselin terrierin. Minulla oli kova työ suojella Kaapoa, sillä terrieri hyppi meitä vasten ja näykki sekä minua että Kaapoa. Hyökkääjä sai kolme kertaa otteen Kaaposta, kunnes kolmannella kerralla (VASTA!!!!) omistaja älysi tulla väliin auttamaan. Tässä vaiheessa Kaapo makasi maassa huutaen terrierin niskaotteessa ja minä tungin sormeni terrierin suuhun avaten purennan, jotta sain Kaapon irti. Omistaja oli kyllä todella tahditon, sillä tämä ei missään vaiheessa komentanut koiraansa ja tuo apuuntulokin tapahtui mielestäni aivan liian myöhäisessä vaiheessa. Kun sitten viimein sain Kaapon irti, huomasin helpotuksekseni, että mistään ei valu verta. Iho ei ollut mennyt rikki, mutta koira oli yltäpäältä kuolassa ja hiekassa ja tärisi pelosta/säikähdyksestä.

Olen usein aina ajatellut mitä tekisin, jos tällainen tilanne tulisi eteen, mutta tämä tapahtuma todisti, ettei mitään voi niin valmiiksi suunnitella.. Esimerkiksi usein ajatuksissa olleet "Potkaisisin hyökkääjää/Huutaisin/Haistattelisin passiiviselle omistajalle/jne" eivät tuolloin tulleet kyseeseen. Tilanteen ollessa päällä mielessä pyöri vain kiinteästi ajatus siitä, että Kaapo on saatava hampaiden ulottumattomiin. Potkut sen sijaan olisivat hyvin helposti osuneet itse Kaapoonkin. Kun tilanne oli ohi, en järkytykseltäni saanut juuri yhtäkään sanaa suustani - Sain kaottua vain "Taidettiin selvitä säikähdyksellä", kun terrierin omistaja kysyi, miten kävi. Älysi hän sentään sen verran kysyä...

Pahin pelkoni tämän tapahtuman jälkeen oli ajatus siitä, että Kaapo olisi saanut kammon puistoa kohtaa. Tämä kun on ollut lenkkiemme kohokohta jo ikuisuuden. Pelkoni osoittautui kuitenkin täysin turhaksi, sillä pari päivää myöhemmin vierailimme puistossa jälleen, eikä Kaapolla ollut mitään ongelmia hengailla muiden koirien kanssa :) Puistossa oli vieläpä useita eri koiria samalla kertaa, ja kaikkien kanssa tultiin toimeen erinomaisesti. Ja tuo koti-koirapuistoväli tallottiin ihan yhtä suurella innolla ja mielenkiinnolla kuin aina ennenkin ;) Ihana, rakas ja rohkea Kaapomme <3

maanantai 14. toukokuuta 2012

Punkkitipat

Sain viimeinkin aikaiseksi ostaa Kaapolle punkkitipat. Apteekin tädit toivat eteeni lukuisia eri vaihtoehtoja, mutta mikään niistä ei mielestäni ollut sama, mikä meillä viime kesänä oli käytössä... Valitsin lopulta 2-10 kg kokoisille koirille tarkoitetut Frontline Comp -tipat. Kotona pienen googlailun jälkeen löysin viime kesän tipat: Bayvantic Vet.. Onneksi nuo ostamani tipat kuitenkin tepsivät samoihin punkkeihin ym. lajeihin, muuten olisi harmittanut. Eikä noiden hajukaan ollut yhtään sen voimakkaampi kuin Bayvanticin :)

Punkkeja vastaan noiden Frontline Comp -tippojen vaikutus kesti 4 viikkoa, joten tässä on tippoja lähes koko kesäksi (3 pipettiä). Varmaan pitäisi vielä elokuussa ostaa yksi paketti, niin saadaan suoja loppukesääkin varten kuntoon.